lauantai 11. lokakuuta 2014

Sukat hääparille

Sukulaistyttö meni naimisiin yllättäen ja asiasta kuultuamme alkoivat meillä puikot suihkia!

Kudoimme äidin kanssa yhteistyönä nämä sukat 7-veljestä langoista. Sydän-kuvio on napattu Virveriikalta - suurkiitos vaan! Pikkuisen muutin kuvion yläreunaa, kuten joku tarkkaavainen huomaa. Mielestäni tämä malli on aivan nappijuttu hääparille - sanoinkin tuoreelle aviomiehelle, että kaikkea sitä "joutuu" kestämään, kun menee naimisiin- siis pitämään sydänsukkia :D - Noo, tuore ukkomies oli kuulemma nukkunutkin sukat jalassa!!!

Oli mukavaa vaihtelua kutoa pitkästä aikaa oikein kirjoneulesukkia, nykyään kun äitiä sukan tekemisessä autan, niin sitä vaihtuvaväristähän ne kaikki ovat, ei niistä langoista oikein kannata kirjoneuleita vääntää.


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Tattista vaan!

Viime aikoina olen palannut koiran kanssa iltalenkiltä usein tällaisen pussin kanssa:

lautasen kokoisia herkkutatteja odottaa minua naapurin portilla!!! Innokas metsässä samoilija-Irma, n.75v. jättää maukkaita terveisiä odottamaan ohikulkijaa! Jos joskus tieni käy toista reittiä, niin kyllä pian kuuluu viidakkorummun pärinää :D

Eikä mitään kahvikupin tassin kokoisia, vaan oikein kunnon ruokalautasia! Madottomia, usein vielä valmiiksi "pillittömiäkin"!!! Mitä ihmettä annan kiitokseksi - villasukkia kuulemma on riittämiin :D

perjantai 5. syyskuuta 2014

Syystakki valmiina odottamassa

Keväällä kaipasin toppatakkien jälkeen kevyempää takkia, joka kuitenkin lämmittäisikin tarvittaessa.

Käsiini tarttui oranssi kirppispeitto, jonka olin huovuttanut pesukoneessa. Äidillä oli yllään sopivan mallinen villatakki ja sen avulla leikkasin suurpiirteisesti takin osat. Hihoihin kankaasta ei riittänyt, niinpä uudelleen penkomaan kirppisostoksia...

Löytyi pinkin värinen huopa, josta hihojen lisäksi leikkasin paikkataskut. Yhtäläisyyden vuoksi aloin kirjailla eri kappaleisiin samanlaisia kuvioita. Oransseihin osiin kirjoin pinkkejä ympyröitä ja päinvastoin. ohuesta Pirkkalangasta löytyivät herkullisimmat sävyt kirjontaan.

Takakappaleeseen laitoin isoimmat kuviot...



muualle pienempiä.

Helmaan jätin peitteen hapsut sellaisenaan, onneksi niitä riitti sekä eteen että taakse!

Pystykaulukseen otin oikein kaavasta mallia ja se sattui istumaan aivan passelisti!

Vuorinkin leikkasin ulkoilukankaasta jo valmiiksi, mutten kuitenkaan ommellut sitä takkiin: siitä olisi tullut liian tiivis ja tiukka. Kyllä tällä tarkenee tuulisellakin säällä, eikä tämä kuitenkaan ole mikään talvipakkasten vaate.

Napit päällystin takkikankaalla ja kirjoin niihinkin hiukkasen jotakin koukeroa. Kiinnityslenkit ovat kirjontalankaa eli pirkkaa.

Koneella ommeltavaa takissa olivat vain sivu- ja hihasaumat plus kaulus, kaiken muun huolittelin käsin pirkkalangalla. Helmalle ei tarvinnut tehdä mitään!
Sitten tulikin toukokuun lämpimät ja takki odottaa yhä naulakossa viilenevää syksyä. Mutta onpahan valmiina!!!

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Sukkakavalkadi

Viime talvena innostuin kutomaan sukkia mahdollisimman ohuista langoista. Kaikki langat löytyivät omista varastoista ja olivat useinmiten sellaisia keräilyeriä!

No, poikkeuksiakin oli! Nämä "fazerin siniset" tein Tapion Kaupasta ostamastani (oliko se nyt) Dropsin sukkalangasta. Näin muistaakseni Kardemumman blogissa vastaavat ja nehän oli saatava :D Etenkin, kun lopetin Fazerin sinisen maistelun syksyllä tehdessäni täydellisen ruokaremontin.

Nää heleän vihreätkin on yhdestä kerästä...

mutta näihin onkin sitten yhdistetty molempia edellisten sukkien jämiä. Näistä tykkään eniten! (huono kuva vaan taas....)

Vähiten tykkäsin kutoa näitä monivärisiä...(rumia väriyhdistelmiä!) ainakin kolmesta eri kerästä koottuja, vaikka itse tekeminen sujui nopeasti aina värejä vaihdellen. Lanka sinänsä oli kivaa pvl-villa-polyamidisekoitusta. Yksiäkään sukkia ei vielä ole pidetty - itse asiassa ne on piilotettu koiran ulottuvilta ja ovat unohtuneet sinne piiloonsa! Syyskuun alkaessa alkanee kuitenkin sukkakausikin, vaikka yritänkin pistää hanttiin...:D


maanantai 25. elokuuta 2014

Säilyttimiä nämäkin

Kummityttö tarvitsi ulkomaan "komennuksilleen" pussukkaa shampoille yms. Otin tehtävän vastaan, olisihan siinä täsmälahja synttäriksi. Minulla sattui olemaan hyvänmallinen pussukka itselläni, joten siitä otin mallia.

Pussin suuhun hän halusi kiristysnyörit eikä vetoketjua. Kankaaksi pienessä kiireessä löytyi vanha kirppispöytäliina.

Vuorin laitoin ohuesta vahakankaasta, jota pystyy ompelemaan helposti. Pohjasta tuli pyöreähkö vaikkei siihen ommeltukaan erillistä kappaletta. Ja tilavakin tästä yksilöstä sukeutui - vähän liiankin tilava, mutta eiköhän se asiansa aja!

Osat leikattiin yhtenä kappaleena, tuo keskiosa on pohja ja siitä tulee kivan leveä, vähän siis pyöreähkö.

Puolikas näyttää siis tältä. Vuori leikataan samalla kaavalla, mutta ylhäältä matalammaksi, sillä nyörikuja ei tarvitse vuoria.

Leikkasin pussukka kakkosen heti ekan valmistuttua ja kirjoin siihen suuntaa antavaa tekstiä! Kankaana edelleen pöytäliinaa, joita mulla on pari muovikassillista kirppiksiltä hamstrattuina. Myös tähän laitan vahakangasvuorin, vaikkei tämä ehkä tulekaan pesuaineille...

Kummitytön pussukka oli vähällä lähteä "lomakomennukselle" BARCELONAAN!!!!!!!!!!! (siinä tapauksessa olisin piiloutunut shampoiden sekaan...) mutta sitten kohde vaihtuikin joksikin Kreikan saareksi, jonne se on lennolla juuri nyt! Nautinnollista lomaa vaan sinne täältä vesisateesta!

lauantai 23. elokuuta 2014

Vielä tätä samaa

Lisää näitä vesikanistereista tehtyjä säilyttimiä, anteeksi nyt!

Sain nimittäin veljentytöltä pari uutta, kesälomareissulta ylijäänyttä putelia.

Kuva ON onnettoman huono, mutta ihme että ylipäänsä sain kuvia: unohdin nimittäin pokkarini yöksi ulos!!!!! Ja tietenkin satoi..... en ennen ole ollut näin huolimaton, mutta kai sitä vanhetessaan hölmööntyy...:D Olin jo varma, että kameran ostoon tieni käy, mutta pari päivää kuivuttuaan laite alkoi virota ja ottaa nyt edes tällaisia kuvia! Tuo eka kuvakin on "sairastumisen" jälkeen otettu, mutta sisällä.

Tässä näette miten kätevä säilytin on jo tekovaiheessa: lankakerää voi säilyttää kanisterin sisällä, eikä se pyöri pitkin lattioita (koiran ilona...)!